Mannerheimintien Baanan ylittävän sillan korjaustyöt ovat käynnissä. Sillalla tehdään parhaillaan kovaäänistä vesipiikkausta, jonka ääni kantautuu voimakkaana Kansalaistorin puolelle. Työt aloitettiin viime viikolla, ja ne jatkuvat vielä ainakin ensi viikon ajan.
Mannerheimintien silta on Helsingin toiseksi vanhin silta, vuodelta 1894. Sillan betoniholvi uusitaan, sillä se on huonossa kunnossa, eikä sen kantavuus enää vastaa nykyisiä vaatimuksia.
Vanhan holvin tilalle valettava uusi betoniholvirakenne vastaa alkuperäistä ja holvin mitoitukset pysyvät samoina. Uusi holvi tehdään kuitenkin raudoitettuna kestämään paremmin nykyisen ja tulevan ajoneuvo- ja raitioliikenteen aiheuttama kuormitus.
Uusittu silta tukeutuu vanhoihin kiviperustuksiin ja holvin alkuperäinen kivijulkisivukin säilyy ennallaan ja niitä vain ennallistetaan tarvittaessa.
Vanhaa betoniholvia puretaan vesipiikkausmenetelmällä, ja kaupunginmuseo dokumentoi purkua.
Mitä on vesipiikkaus?
Vesipiikkauksessa vanha betonirakenne poistetaan veden voimalla. Korkealla paineella ruiskutettava vesi tunkeutuu hauraaseen betoniin ja irrottaa sen hellävaraisesti.
Vesipiikkaus sopii vanhan tai vaurioituneen betonin poistoon esimerkiksi tunneleissa tai silloissa, sillä se ei vaurioita runkoa eikä aiheuta tärinää tai mikrohalkeilua (erittäin pieniä halkeamia).
Vesipiikkauksessa ei myöskään synny pölyä, vaan sillalta pöllähtävät pilvet ovat hienojakoista vesisumua. Ääni on sen sijaan kova, ja muistuttaa erittäin voimakasta painepesuria.
Piikkausrobotti ruiskuttaa vettä 1000 barin voimalla
Piikkauksessa betoniin ruiskutetaan vettä todella kovalla paineella. Työssä on apuna piikkausrobotti: Robotti suihkuttaa betonia alas tunnelin pohjalle siivu kerrallaan 1000 barin paineella. Sen suuttimen läpi virtaa vettä 260 litraa minuutissa. Veden voima on niin suuri, että se on vienyt mukanaan myös holvin alla kulkevan pyörä- ja jalankulkuväylän asfaltin, joka toki laitetaan sinne myöhemmin takaisin.
Kivijulkisivun läheisyydessä piikkaus tehdään käsin isommalla 3000 barin paineella, pienemmällä vesimäärällä. Etukäteen ei tiedetty tarkkaan missä asennossa julkisivun muurimaiset luonnonkivet betoniholvin sisällä ovat, joten reunoilla on edetty erityisen varovasti.
Piikkausta valmisteltiin huolella
Jotta työ sujuisi jouhevasti, vesipiikkausta valmisteltiin huolella. Erityisen huomion kohteena on ollut kivijulkisivun pysyminen paikoillaan. Ennen työn aloittamista sillan alle pystytettiin tuet kivijulkisivulle, ja niiden paikallaan pysymistä vahditaan.
Kivijulkisivun suojelemiseksi holvia myös puretaan tarkassa järjestyksessä reunoilta keskelle päin ja holvin lakipisteestä aloittaen, jotta holvin oma paino vähenee hallitusti. Myös työalueen ympäristöä turvattiin: Sillan päällä on marjapensaiden suojalta näyttävä verkko, joka pysäyttää mahdolliset irti lentävät pikkukivet.
Lisäksi ennen piikkausta betoniin porattiin koereiät, joiden avulla päästiin esimerkiksi arvioimaan betonin paksuutta. Myös vanha vesieriste sillan päältä poistettiin jo ennen purkutöiden alkua.
Lähes 130 vuotta vanhassa betoniholvissa paljon kiveä
Töiden edetessä on selvinnyt, että holvi on paksumpi kuin oletettiin. Ohuimmillaan betonia on holvissa noin puoli metriä, ja paksuimmillaan jopa 1,5 metriä, eli tuhti kerros jopa piikkausrobotille. Työ eteneekin piikkausammattilaisen mukaan hitaasti, mutta varmasti.
1800-luvun betonissa on myös paljon pieniä kiviä, jotka kertyvät holvia ympäröiviin verkkoihin ja alikulun pohjalle. Kokenut piikkari tunnistaa betonin iän ja heikon kunnon siitä, että kivet hioutuvat vesisuihkun voimasta täysin puhtaiksi. Uudemmassa betonissa kiviin jäisi betonijäämiä.
Betoni koostuu sementistä, vedestä, karkeasta ja hienosta kiviaineksesta sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Aikanaan betonirakentamisessa saatettiin lisätä valun joukkoon isompiakin kiviä vähentämään kalliin sementin menekkiä.
Nykybetoniin verrattuna sillan holvissa onkin paljon kiveä suhteessa sementin määrään. Vanhan betonin kiviaineksen suurin raekoko on noin 40-50 mm, kun uudessa betonissa se on 16 mm.
Mitä tapahtuu purkamisen jälkeen?
Vesipiikkauksen jälkeen on edessä uuden siltaholvin rakentaminen.
- Kun betoniholvi on purettu, alkaa uuden holvin valumuotin rakentaminen.
- Sen jälkeen on vuorossa raudoitus ja betonivalu, jonka kuivuminen kestää useita viikkoja.
- Kun betoni on kuivunut, muotit puretaan.
- Lopuksi sillan kannelle tehdään vesieristykset ja pinnat asfaltoidaan.
- Kun sillan Kansalaistorin puoli eli itäpuoli on valmis, aloitetaan länsipuolen uusiminen.
Sillan korjauksen yhteydessä tehdään töitä myös sillan reuna-alueilla ja raitiovaunujen ajolankojen, valaistuksen ja liikenteenohjauslaitteiden ripustuspylväitä uusitaan.
Baanan alikulku suljettiin heinäkuun alussa ja työt kestävät alustavasti vuodenvaihteen yli. Jalankulku ja pyöräily on ohjattu alikulun sulkemisen ajaksi kiertoreiteille. Töiden salliessa Baanan alikulku on mahdollista avata tilapäisesti syksyllä joiksikin viikoiksi.