Manskun työmaaraadit toivat yhteen kaupunkilaiset ja rakentajat – viimeinen raati jalkautui kadulle

Manskun katutöiden työmaaraati kokoontui viimeiseen tapaamiseensa elokuun lopussa.

Remontin toisessa vaiheessa Manskun työmaaraatiin on kuulunut reilu parikymmentä alueen asukasta ja yrittäjää, ammattikuljettajien edustajia sekä edustajat kaupungin nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoista. Mukana raadissa on aina myös kaupungin sekä työmaan edustajia.

Toisen vaiheen raati tapasi vuoden aikana neljä kertaa. Viimeisessä tapaamisessa jalkauduimme lähes valmiille kadulle tutkimaan, miltä uudistettu katu näyttää sekä keskustelemaan lopputuloksesta.

Kaupunkilaiset mukana työmaaraadeissa

Yli kaksi ja puoli vuotta kestänyt Mannerheimintien peruskorjaus vaikutti tuhansien ihmisten arkeen. Kaupunki halusi kuulla ja keskustella alueella asuvien, liikkuvien ja työnsä puolesta asioivien kaupunkilaisten kanssa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä puolin ja toisin työmaan toiminnasta sekä sen vaikutuksista.

Katutyön molemmissa vaiheissa kaupunkilaisia kutsuttiin mukaan työmaaraateihin, jotka kokoontuivat säännöllisesti koko hankkeen ajan. Työmaaraadit seurasivat katutyön etenemistä ja keskustelivat työmaan vaikutuksista.

Työmaaraadin tarkoituksena on ollut kerätä erilaisilta Mannerheimintien käyttäjiltä kokemuksia työmaan toiminnasta ja käsitellä tätä palautetta yhdessä kaupungin ja työmaan edustajien kanssa.

Työmaaraadit kehittävät työmaata

Mannerheiminteillä työmaan kehittämisessä on tehty yhteistyötä kaupunkilaisten kanssa työmaaraatien avulla.

– Tavoitteena on ollut keskustelun kautta kerätä tavallista laajemmin ymmärrystä työmaan vaikutuksista erilaisiin kaupunkilaisiin sekä kehittää yhdessä heidän kanssaan ratkaisuja arjen sujuvoittamiseksi, vuorovaikutusasiantuntija Anna Hurmeranta Helsingin kaupungilta sanoo.

Manskulla työmaaraadit kokoontuivat yhteensä kahdeksan kertaa. Ensimmäisen vaiheen raati tarkasteli työmaata välillä Postikatu – Runeberginkatu ja toisen vaiheen raati Runeberginkatu – Reijolankatu väliä.

– Raadin tapaamisissa saatu palaute on arvokasta myös työmaalle. Monipuolinen osallistujajoukko nostaa erilaisia näkökulmia ja arjen havaintoja esille, Hurmeranta jatkaa.

Tapaamisissa on kuultu tilannekatsaukset työmaan etenemiseen, keskusteltu raatilaisille tärkeistä kysymyksistä, kuten kulkureiteistä, kaivuutöiden aiheuttamista äänistä tai vaikka katuvalaistuksesta remontin aikana. Raadeissa tutustuttiin myös katusuunnitelmiin ja remontin tuomiin uusiin järjestelyihin kartalla.

Tapaamisissa raatilaiset ovat saaneet kysymyksiinsä vastauksia ja usein monitahoisistakin aiheista on voitu keskustella perusteellisesti kasvokkain.

Lisäksi työmaa on saanut rakentavaa palautetta ympäristön käyttäjiltä esimerkiksi työmaan järjestelyjen toimivuudesta.

Keskustelut ovat olleet hyödyksi myös työmaan viestinnässä ja auttaneet muotoilemaan tiedotteiden kieltä sekä niissä kerrottavia asioita sellaiseksi, että ne auttaisivat kaupunkilaisia ennakoimaan työmaan aiheuttamia häiriöitä omassa arjessaan mahdollisimman hyvin.

Viimeisen raadin terveiset

Kaikkien aikojen viimeinen Mannerheimintien katutöiden työmaaraati antoi remontille lopulta hyvän arvosanan.

Työmaa ja kaupunki saivat raatilaisilta kiitosta aikataulussa pysymisestä, hyvästä viestimisestä sekä työmaaraadeista, joissa on päässyt vaikuttamaan asioihin.

Hyvää työmaassa oli ollut raatilaisten mielestä myös se, että koko ajan on tapahtunut jotain: Ei vain kaivettu kuoppaa ja jätetty odottamaan.

Positiivisen maininnan saivat myös uudistetut ja kolmeen tasoon erotellut väylät jalankulkijoille, pyörille ja autoille, joilla kaikki saavat edetä omaa tahtiaan sekä rakentamisen aikana suunnitelmiin lisätyt uudet hidastetöyssyt Päivärinnankadun ja Savilankadun – Ruusankadun kohdille. Raati otti iloisena vastaan myös tiedon kaupungin ja HSL:n suunnitelmista toteuttaa pysyvä raitiovaunupysäkki Reijolankadulle myöhemmissä hankkeissa.

Kehitettävääkin löydettiin. Tulevilla työmailla ei toivota toistuvan talvella vallitsevaa pimeyttä ja ylityspaikkojen vaihtumista: ahtailla katukäytävillä ja ylityspaikkojen muuttuessa tiuhaan toisinaan ilman opasteita, ei tiennyt minne kävellä.

Katuvalot olivatkin pimeänä useamman kuukauden korttelissa Toivonkadun ja Sallinkadun välillä, kun uusi ja vanha tekniikka eivät pelanneet yhteen ja sähkökeskuksia piti muokata.

Poikkikatujen remontin alkaminen ennen pääkatua remontin alussa kerrottua aiemmin, jakoi myös mielipiteitä: toisille se sopi hyvin, toisille tuli ikävänä yllätyksenä.